3 × 10 op = kevään lukujärjestys

Tällä viikolla alkoi viimeinenkin niistä kolmesta 10 opintopisteen kurssista, jotka muodostavat kevätlukukauden opintoni. Luvassa on täältä siis 30 oparin kattaus, jonka lisäksi suoritan vielä pari juttua kotiyliopistolle. Jos kaikki menee putkeen, ei opintojen etenemistä ainakaan määrällisesti tarvitse murehtia. No, luonnollisesti kurssisisältöjä peilailtiin jo syksyllä Turun yliopiston pohjoismaisten kielten opintotarjontaan, ja periaatteessa kaikelle onkin paikkansa maisterivaiheen opinnoissani. Ilahduttavaa tällä viikolla on kuitenkin ollut havaita, että myös käytännössä kaikki kolme kurssia napsuvat lähtökohdiltaan opintoihini täydellisesti. Kurssit ovat kaikki sellaisia, että niihin olisi ollut loogista jatkaa suoraan joululoman jälkeen, jos ne olisi järjestetty Turussa. Pakka näyttää tältä:

• Kurssi nykynorjan rakenteesta: käydään läpi norjan muotorakenne ja lauseoppi perusteellisesti.
• Kurssi vanhasta kielestä: opiskellaan muinaisskandinaavia/muinaisnorjaa ja sen kehitystä.
• Kurssi kielen muutoksesta: luvassa teoriaa kielenmuutoksista ja konkreettisten tapausten läpikäyntiä.

Nykynorjan rakenne tarkoittaa, että norjasta tulee kolmas kieli, jonka kieliopillisen rakenteen opiskelen kielitieteellisen materiaalin kanssa alusta loppuun saakka. Vastaava paketti on useampaan kurssiin jaettuna jo tullut käytyä läpi suomesta ja ruotsista. Esimerkiksi norjan lauseopissa on tietysti paljon yhteistä ruotsin kanssa, mutta sisältö on huomattavasti kotiyliopiston ruotsin kielen rakenteen opetusta deskriptiivisempään kuvaukseen keskittyvää. Tämän kurssin olisin tahtonut joka tapauksessa käydä, koska pakollisena kurssina suoritettu norjan esittely naapurikielenä ei itse kielen rakenteen selvittelyyn näin perusteellisesti edennyt. Kiitän jo nyt: kurssikirja Grammatikk: Syntaks og morfologi med norsk i sentrum on hyvä.

Vanhan kieleen ja sen kehitykseen perehtyminen on myös tuttua kotiyliopiston ruotsinopinnoista, mutta kun tarkoituksena on mm. pystyä kääntämään muinaiskielistä materiaali nykynorjaksi ja analysoida sen kieliopillista rakennetta, ei missään nimessä voi sanoa, etteikö kielihistoriaa arvostettaisi opetusohjelmassa korkealle. Veikkaisin tästä irtoavan myös kevätlukukauden kovimmat haasteet: kielihistorian kurssit ovat varmasti aina ja ikuisesti työläitä, mutta toisaalta tarkoituksenani on keskittää molemmat graduni menneen kielen tutkimukseen, joten perusteet on parempi opiskella ajoissa. Tämä tuntuisi myös sopivan heittämällä syventäväksi jatko-osaksi em. ruotsin historian kurssille.

Kiele nmuutosten opiskelu on ehkä näistä kolmesta mielenkiintoisin kurssi, koska yksin tämän teoriasta lähtevää kurssia ei Turussa ole tullut tarjolle. Tästä tulee siis kevään erikoistumiskurssi. Materiaalina on kielitieteellisten artikkelien lisäksi myös kveenin ja norjan kohtaamista käsittelevä kirja. Sekä suomen että pohjoismaisten kielten opiskelijana tässä kohtaa voi kokea jonkinlaisen ympyrän sulkeutumisen - vaihtoon tuli lähdettyä alun perin vain skandinaavisten kielten tutkimukseen tähdäten, mutta yhtäkkiä ollaan jälleen vahvasti tekemisissä suomen peräpohjalaisiin murteisiin liittyvän kielen kanssa.

And everything goes back to the beginning.

Noin yleisesti opetus on hyvin samantyylistä kuin Turussa: kun pohjoismaisia kieliä on jo opiskellut aineopintoihin saakka ruotsiksi, ei norjaksi opetettu kielitiede itsessään kauhean kaukana aiemmista opinnoista ole. Oppituntien lisäksi luetaan artikkeleja tai kurssikirjallisuutta, ja tavallisesti kurssisisältöihin kuuluu myös ryhmätöitä. Aiemmista opinnoista poikkeavaa on kuitenkin 10 opintopisteen laatikoiden koko, joka saa kotiyliopiston tavalliset 2–4 opintopisteen kurssit näyttämään pieniltä. Mielenkiintoista nähdä, miten tämä toimii. Raportoin kokemuksistani myöhemmin, ehkä haastattelen myös paikallisia opiskelijoita siitä, miten he järjestelmän kokevat. Kurssithan voivat kyllä täälläkin mennä päällekkäin, mikä aiemmin muutti myös yhtä kolmasosaa suunnitelmistani.

Olen siis todellakin ensivaikutelman perusteella tyytyväinen valitsemiini kursseihin. Mitään tyhjiä arpoja tai löysäilyluentoja ei lukujärjestykseen päätynyt, vaan kasassa on 30 opintopisteen edestä kielioppia ja kielihistoriaa - kursseja, jotka täydentävät kotiyliopiston kurssitarjontaa pohjoismaissa kielissä.