Hoi, näin viikkoa myöhemmin on vihdoin aika selvitellä, miten opiskelijavappu luonnistuu vaihdossa. Suomessahan kyseessä on kiistatta lukuvuoden suurin opiskelijajuhla, johon monet enemmän tai vähemmän akateemiset traditiot sijoittuvat. Norjassa vastaavaa ei nähdä. Vapulla ei ole samanlaista opiskelijakarnevaalin roolia, jolloin se esiintyy lähinnä perinteisenä työväen päivänä. Vaihtareiden päähänpistojahan tämä ei kuitenkaan rajoita, ja suunnitelmissa oli viettää vappua suomalaiseen opiskelijatyyliin, 1. toukokuuta pikniköiden siis.
Jos tavoitteena oli suomalaisuus, ylitti vappu kyllä kaikki odotukset: aattoillasta muodostui melkoinen sirkus, kun yliopistolla järjestettiin kaikille Studentsamfunnetin jäsenille suuri opiskelijajuhla Circus Maximus. Ohjelmaan kuului ruokaa, juomatarjoilua, opiskelijakuoroja, puhallinorkesteri ja keikkaileva bändi. Lähdimme illanviettoon runoyhdistyksen porukalla, ja itse asiassa meidänkin oli tarkoitus esiintyä, mutta tapahtuman kaoottisesta luonteesta johtuen se vähän jäi. En ole vieläkään ihan varma, milloin lavavuoromme olisi ollut. Varmaan siinä vaiheessa, kun luennoin suomalaisesta opiskelijakulttuurista kuoron toimistolla. Myös yliopiston suihkulähteessä puliminen olisi ollut tänä nimenomaisena päivänä suotavaa. Sekin jäi kokematta! Sen sijaan opiskelijahaalaria tuli esiteltyä ylös asti vedettynä, mistä joku päätteli minun olevan varma ruotsalainen. Hah, vaihtarivappuaatoksi kelpo ilta! Keli tosin oli sen verran talvinen, että Turun meininkejä kävi vähän kateeksi...
Vapunpäivänä takatalvi iski kuitenkin Turkuun, joten tasoihin päästiin. Näinköhän aamupäivän maisema Fløyalta katsellen erosi Vartiovuorenmäestä? Vappupiknikin aloittaminen venähti pitkälle iltapäivään, ja lopettaminen vielä pidemmälle, sillä päädyimme soveltamaan sitsietikettiä siinä määrin, että ilta meni laulaessa ja skoolaussääntöjä vaihtareille opettaessa. Suomalainen vappupiknik- ja erityisesti sitsiperinne saivat osakseen ihailua. I know someone you don't know, Yogi, Yogi...
Vapun jälkeen arkeen palautti heti perjantaina hoidettu lukukausityön palautus, jolloin yksi aamupäivä meni vielä viimeisiä siistimisiä tehdessä ennen deadlinea. Samalla on alkanut vimmainen kertaaminen tentteihin, jotka ovat tulossa tulevien viikkojen aikana. Haalareiden käyttöä sekään ei ole estänyt. Vaikka yliopisto-opiskelijoilla ei omia pukineita ole, näkee vähän vastaavasti koristeltuja lahkeita kaduilla. Toukokuun alku on haalareihin pukeutuvien abien juhla-aikaa. Russ-nimellä tunnettua ilmiötä on koko laajuudessaan vähän hankala selittää, mutta periaatteessa kyseessä on kaiken niin överiksi vetävä toisen asteen koulutuksen päättävä juhlinta, että abiristeilyt näyttänevät lähinnä luokkaretkiltä (tämän analyysin teille tarjosi opiskelija, joka ei tarkalleen ottaen ole osallistunut kumpaankaan, eh :D). Näitä juhlijoita voi bongata myös Lilyhammer-sarjan ensimmäiseltä kaudelta.
Mitä omiin haalareihini tulee, on minua niissä luultu vasta lukion päättäneeksi. Aika makeeta oikeestaan! Olen toki selittänyt haalareiden olevan osa suomalaista opiskelijakulttuuria, mutta päätin vapun jälkeen vähän paikallistaa niiden ilmettä, ja ompelin oikeaan lahkeeseen abihaalareistakin tutun lipun (ks. ensimmäinen kuva). Tuunatuissa haalareissa on tullut jonkun kerran pyörittyä kaupungilla. Koska ne herättävät ihan mukavasti huomiota, pääsee niissä usein vastailemaan tuntemattomien uteliaisiin kysymyksiin. Syy: valkoinen on vähän harvinaisempi väri abihaalareissa (värit vaihtelevat opiskelulinjojen mukaan, suurin osa on punaisissa tai sinisissä), ja ihmiset haluavat tietää, onko heidän silmiinsä osunut oikea hvitruss. Paikalliseksi abiksi naamioituminen on varmaan kieroimpia tapoja päästä vaihtarina jumppaamaan kielitaitoa, mutta hyvin tuntuu toimivan. Jonkun kerran on myös tullut kokeiltua, miten pitkälle pajunköyttä haalareista pystyy norjaksi syöttämään. No, kovasti juhlatuulella olleet abit ainakin tuntuvat nielevän ihan mitä tahansa, mm. "olen oikeasti täältä kotoisin, mutta kävin kaikki koulut Suomessa suomeksi ja tulin Norjaan juhlimaan" meni vastoin kaikkia odotuksia läpi. Trololol.
Haalareiden koristelu jatkuu vielä, sillä aion osallistua niissä myös itsenäisyyspäivän juhlintaan 17. toukokuuta. Se on kevään suurin juhla, joka karnevalisminsa puolesta vastaa paremmin suomalaista vappua. Toisin sanoen luvassa on tälle keväälle vielä toinen vappu! Koska haalareissa kulkevien abien tapana on jakaa ihmisille erityisiä abikortteja, askartelemme varmaan vielä itsenäisyyspäiväksi valekortitkin jollain hauskalla suomiviittauksella. Puolustuksen puheenvuoro: tämä oli alun perin norjalaisten idea! Katsotaan, mitä saadaan aikaiseksi punaisesta kartongista, tarpeellisista tulosteista ja hirveästä määrästä kimmeltäviä tarroja.
Edit: Circus Maximus -juhlassa esiintynyt Hjerterå jäi valokuvaamatta. Yhtyeen synasta oli kuitenkin tullut napsaistua muisto:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti